Luokanopettajaliitto ry

Asia: Luokanopettajaliiton lausunto opetusministeriön asettaman työryhmän esityksestä Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020
Viite: Lausuntopyyntönne 15.11. 2010

Yleistä

Suomalaisen koulutusjärjestelmän pitäminen maailman huipulla vaatii koulutuksen jatkuvaa kehittämistä ja siihen tulee resurssoida riittävästi voimavaroja. Koulutuksen laatu on moninainen asia ja se kattaa erilaisia sektoreita oppimisympäristöistä ryhmäkokoihin. Perusopetuksen alaluokilla luodaan pohja myöhemmälle oppimiselle, joten varsinkin sinne on suunnattava riittävästi resursseja laadukkaisiin palveluihin, jotka säästävät monilta oppimisvaikeuksilta ja myöhemmältä syrjäytymiseltä.

Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittämistä pohtinut työryhmä on tehnyt laajan ja monipuolisen työn. Siinä huomioidaan opetuksen eri osa-alueet ja annetaan keinoja analysoida koulutusta eri näkökulmista.  Kuitenkin raportissa olisi pitänyt käsitellä eri kouluasteita hieman syvällisemmin. Mm. alkuopetus ja muutenkin alakoulu on pedagogisilta tavoiltaan erilainen kuin yläkoulu ja toinen aste. Myös erityisopetuksen tarpeita olisi pitänyt miettiä erikseen.

Valmistelutyöryhmän tehtävistä: tietoyhteiskunnallinen kehittäminen on helpompaa lyhyellä aikavälillä kuin pitkällä. On vaikeaa ennustaa, missä tietoyhteiskunta menee kymmenen vuoden kuluttua ja kuinka nopeaa kehitys on. Kyse on myöskin sekä opetusalan ammattilaisten ja koulutuksen järjestäjien tahtotilasta. Mitä tosissaan halutaan ? Myös järjestelmien pitkäikäisyys aiheuttaa omat haasteensa kehittämisessä. Tähän saakka laitteistot ovat vanhentuneet sitä mukaa, kun niitä on saatu asennettua oppilaitoksiin. Myös rahoitustarpeet asettavat suuria vaatimuksia koulutuksen järjestäjille.

Resurssit ja varustelu

Viimeisen viiden vuoden aikana oppilaitoksissa on investoitu tietoteknisiin laitteisiin paljon, mutta siltikään niiden pedagoginen käyttö ei ole saavuttanut sitä tilaa, mitä pitäisi. Toisaalta pitää muistaa, että nyt ja tulevaisuudessakin tietotekniikka on vain yksi opetuksen väline, inhimillistä ihmisten välistä vuorovaikutusta ei saa unohtaa. Ei varsinkaan alakoulun puolella, missä luodaan koko koulunkäynnin pohja ja opetellaan yhteisöllisyyttä. Koulua tulisi ajatella enemmän kokonaisuutena ja miten tieto- ja viestintätekniikka liittyy tähän kokonaisuuteen.

Maassamme on kuntien kesken suuria eroja tietotekniikan varustelujen suhteen. Tilanne on suoraan verrannollinen kuntien taloudelliseen tilanteeseen ja siihen, miten niissä arvotetaan koulutusta. Valtiovallan tulee ohjata tukea tietotekniikan hyödyntämiseen tasapuolisesti koko valtakunnan alueella. Myös opettajien täydennyskouluttaminen tulee saada tasapuoliseksi kaikkialla. Koulutuksessa tulee huomioida myös opettajien ikärakenne, jotta tietotekniikan käyttö saadaan tasapuolisesti toteutettua.

Kouluihin ja oppilaitoksiin tulee saada mahdollisimman nopeasti nopeat, langattomat tietoliikenneyhteydet ja uudet hankittavat laitteet tulee olla kannettavia tietokoneita. Näin niitä voidaan siirrellä käytettävissä olevan oppimisympäristön ja –tilan mukaan ja tietoteknisten mahdollisuuksien käyttö saadaan maksimoitua. Varsinaiset tietokoneluokat alkavat olla vanhanaikaisia ja tietotekniikkaa onkin pystyttävä hyödyntämään koulun kaikissa tiloissa.  Matkapuhelimet ovat osa nykyaikaista tieto- ja viestintätekniikkaa. Opettajien tulisi saada virkakännykät käyttöönsä, jotta niiden käyttöä voitaisiin myös monipuolistaa opetuksessa. Koulun ja kotien välinen yhteistyö on myös lisääntynyt ja opettajat hoitavat sitä pääosin omin kustannuksin ja omin välinein.  Koulujen ja opettajien varustaminen ajanmukaisilla tieto- ja viestintäteknisillä varusteilla ja laitteilla tulisi saada hoidettua mahdollisimman nopeasti. 

Myös tietoturvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota, mutta se ei saa rajoittaa tiedon hankintaa opetuskäyttöön. Ennemminkin tulee panostaa oikeantyyppisen eettisen tiedonhaun opettamiseen ja merkitykseen. Myös kriittistä medialukutaitoa tulee kehittää ja näin luoda pohjaa järkevälle tiedonhaulle.

Lisäksi on huomioitava kotien erilainen tieto- ja viestintätekninen tilanne. Kaikki kodit eivät pysty tukemaan samalla tavalla lastensa tietokoneavusteista opetusta. Tässä valtiovallan tulisi lähteä pikaisesti luomaan nopeita laajakaistayhteyksiä kaikkialle maahan ja selvittämään kotien tasapuolisia mahdollisuuksia hyödyntää tietoteknisiä ratkaisuja oppilaiden koulunkäynnissä. Eritasoiset mahdollisuudet tieto- ja viestintätekniikan käyttöön kotona aiheuttavat syrjäytymistä ja sitä kautta eriarvoisuutta hakeuduttaessa tulevaisuuden työelämään.

Tieto- ja viestintätekniikan rahoitusta ei voida järjestää muun opetukseen liittyvän rahoituksen kustannuksella. Resurssit on löydyttävä nykyisen perusrahoituksen ulkopuolelta.

Koulutus ja työmäärä

Opettajankoulutuslaitoksissa tulee panostaa tulevaisuudessa tietotekniikan pedagogisiin taitoihin. Nykyään opiskelijoiden perustaidot ovat jopa paremmat kuin varsinaisessa opettajan työssä toimivilla. Taitoja täytyy kuitenkin jalostaa juuri pedagogisessa mielessä. Koulutuksessa tulee panostaa myös opettajien kymmensormijärjestelmän vahvistamiseen, jotta sen opetus saadaan ajankohtaiseksi.

Koulunjohdollisesti rehtoreiden ja koulunjohtajien työmäärä on lisääntynyt rajusti viimeisen kymmenen vuoden kuluessa. Jatkossa tuleekin huolehtia siitä, että hallintotyöskentelyyn tulevat tietotekniset ratkaisut helpottavat ja nopeuttavat esimiehen tehtäviä. Niiden kautta ei tule lisätä työmäärää entisestään. Esimiesten ja riviopettajien kohdalla tulee huolehtia siitä, että työ ei laajennu työajan ulkopuolelle liikaa. Tietotekniikan käyttö ei saa johtaa siihen, että opettaja tarkistaa oppilaiden tehtäviä sähköisesti työajan ulkopuolella.

Tietotekniikan käyttö arkityössä

Arkipäivän opetustyössä tietotekniikan käyttö tulee lisääntymään sitä myötä, kun sähköisen opetusmateriaalin määrä lisääntyy. Kehitettävä materiaali opetukseen tulee olla helposti hyödynnettävissä.  Oikeansuuntainen ajatus on wiki-tyyppisen palvelun luominen. Se voisi olla oppiaineittain selvästi jaoteltu ja siihen voisi liittyä olennaisena osana opetuksen eheyttämistä koskevia elementtejä. Erinomaiselta kuulostavat myöskin e-oppimateriaalin laatukriteeristön laadintasuunnitelmat. Samoin tulisi saada jonkinlaiset yhteismitalliset standardit mahdollisiin yleisiin/yhteisiin oppimis- ja hallinto-ohjelma-alustoihin.

Erityisoppilaiden määrä on lisääntynyt nopeasti. Uuden perusopetuslain mukaan oppilaita pyritään integroimaan normaaliluokkiin mahdollisimman paljon. Sähköisissä opetusmateriaaleissa tulee huomioida myös erityisoppilaiden tarvitsema ”erityinen” tukimateriaali.

Huomiota on kiinnitettävä myös tekijänoikeudellisiin kysymyksiin, kun sähköisen opetusmateriaalin valmistus lisääntyy. Opetustoimen henkilöstön oikeudet omaan työhönsä tulee varmistaa. Asiat pitää saada kirjatuksi virkaehtosopimusten teksteihin, ellei tekijänoikeuksista saada lakiteitse ratkaisuja aikaan.

Myös muut palvelussuhteen ehdot tulee pikaisesti saattaa ajan tasalle.  Mm. av- tai tietokonevastaavien korvaukset ovat ajalta ennen tietokoneita ja nykyisiä laitteita. Heidän vastuulleen on koulun arjessa tullut runsaasti laitteistojen kunnossapitoon liittyviä aikaa vieviä tehtäviä. Tämä kaikki aika on pois opetuksesta eli oppilailta. Laitteistojen toimivuus on kuitenkin avainasemassa tieto- ja viestintätekniikan arkikäytössä ja –rutiineissa.

Alakoulut ja tieto- ja viestintätekniikka

Varsinkin alakouluissa tulee kiinnittää erityistä huomiota pienten koulujen parempiin mahdollisuuksiin hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa. Näille kouluille tulee resursoida tarpeelliset välineelliset ja tekniset mahdollisuudet haja-asustusseuduista tms:sta huolimatta. Pienet opetusryhmät ovat avainkysymys tehokkaampaan tietotekniseen arkikäyttöön. Alakouluissa ei tule kuitenkaan opetusta siirtää missään muodoissa etäopetuksen suuntaan.

Kaikessa tieto- ja viestintätekniikan käytössä tulee huomioida kuitenkin, että inhimillinen opettajan ja oppilaan välinen suhde ei saa missään vaiheessa vaarantua tieto- ja viestintäteknisen kehityksen laajentuessa opetuskäytössä. Varsinkin sitä tulee korostaa alakoulun yhteydessä, jossa luodaan pohjaa perusoppimiselle (lukemiselle ja kirjoittamiselle) ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen opettelemiselle. Esim. raportin ”paperiton koulu” –kokeilu tulee suunnata ehdottomasti yläkoulun tai toisen asteen suuntaan. Kokeilu ei saa vaarantaa alakoulujen perusoppimisen taitoja.

Seinäjoella 30.12. 2010
Matti Sippola
Puheenjohtaja / Luokanopettajaliitto ry