Opetushallitus haluaa parantaa lahjakkuuden tunnistamista ja tukemista kouluissa. Tällä hetkellä erityislahjakkaat jäävät liian usein ilman tukea. Pahimmillaan tilanne voi johtaa jopa kiusaamiseen.

Lappeenrannan Lauritsalan lukiossa matematiikkaa opettavan Olli Mielosen mielestä lahjakkaat lapset haastavat sekä opettajat että koko järjestelmän.

- Suomessa perinteisesti heikompien oppilaiden huomioiminen on otettu vakavasti ja ollut hyvää. Oppimisvaikeuksista puhutaan paljon, mutta osaajia ei aina muisteta käsitellä. Eriyttäminen ei aina ole helppoa, kun luokkakoot ovat mitä ovat, Mielonen kuvailee tämän päivän koulumaailman todellisuutta.

Mielosen mukaan perinteinen tapa käsitellä lahjakkaita lapsia jättää heidät heitteille.

- Lahjakkaita lapsia ei voi jättää omilleen. Pelkät lisätehtävät eivät riitä, vaan lahjakas lapsi pitää kyetä haastamaan eteenpäin. Näin hän kykenee löytämään sen oman alueensa, Mielonen pohtii.

Pahimmillaan tilanne johtaa siihen, että hyvinkin lahjakas lapsi voi vaikuttaa huonosti motivoituneelta.

Lahjakkuus yksilöllistä

Mielonen korostaa lahjakkuuden yksilöllisyyttä. Tämä näkyy niin sen ilmenemisen tavoissa kuin ajassakin.

- Toisilla se voi puhjeta alakouluiässä, toisilla taas vasta korkeakouluopiskelijana tai jopa aikuisiässä, Mielonen sanoo.

Myös lahjakkuuden määrittely on erittäin vaikeaa. Pelkkää koulumenestystä ei voi ottaa lahjakkuuden mittariksi yksiselitteisesti.

- On joskus vaikea erottaa mikä on lahjakkuutta ja mikä kovan työn tulosta. Menestyjä ei aina välttämättä osoittaudu lahjakkaaksi. Välillä voi se huonomminkin menestyvä osoittautua lahjakkaaksi myöhempinä kouluvuosina, Mielonen pohtii.

Tulosten tarkkailun sijaan Mielonen korostaa prosessien hallintaa ja omaksumista.

- Se on nopeaa hoksaamista, vaikeissa tilanteissa etenemistä, asioiden yhdistelemistä. Itse kiinnittäisin enemmän asioiden käsittelyn prosessiin, Mielonen luettelee.

Opetushallitus ottaa asian vakavasti

Lappeenrannassa lahjakkuus nousi esille opetushallituksen järjestämässä seminaarissa. Päivän annin Mielonen veisi viestikapulana kouluille ja kentälle.

- Lahjakkaalla lapsella saattaa olla jopa vaara joutua kiusatuksi. Siksi erityisosaaminen pitäisi nähdä erityispiirteenä. Näin myös oppilaat voisivat olla omana itsenään ilman vaaraa joutua kiusatuksi, Mielonen heittää toiveen.

Mielosen mukaan muutokseen vaaditaan niin asenteiden kuin rakenteidenkin muutosta. Juuri tähän kysyntään opetushallituksen hankekin vastaa.

- Yhteisöistä riippuen myös koulukohtaiset erot ovat suuria. Asenteiden täytyy kuitenkin kaikilla muuttua, Mielonen päättää.