Kannanotto - luokanopettajaliitto

Kouluviihtyvyys ja kokonaiskoulu-

päiväajatus

Valtioneuvoston koulutuspoliittinen
selonteko eduskunnalle käsittää linjauksia
suomalaisen koulutusjärjestelmän
kehittämisestä tulevaisuutta ajatellen.
Esiin nousee lasten ja nuorten
kouluhyvinvoinnin parantaminen,
koko yhteiskunnan koulumyönteisyyden
vahvistaminen, elinikäisen oppimisen
edellytysten vahvistaminen sekä
syrjäytymisen ehkäisy. Kannatettavia
ajatuksia kaikki kehittämislinjaukset,
ainakin periaatteessa.

Linjauksesta....

Linjauksista eniten on aiheuttanut
keskustelua kouluviihtyvyyden
parantaminen ja siihen liittyvä
kokonaiskoulupäiväajatus. Mm.
opetusministeri Antti Kalliomäki
on perustellut ajatuksiaan esitetyistä
vaihtoehdoista ( HS 20.5. ).
Myös Opetushallituksen pääjohtaja
Kirsi Lindroos on nostanut esiin
ajatuksen koulupäivän rakenteen muuttamisesta.
Ensimmäisiä asiasta puhuneita oli Eeva Ahtisaari,
joka esitti huolestuneisuutensa
lasten hyvinvoinnista kouluajan ulkopuolella.
Kokonaiskoulupäivän suunnittelu alkoi
vuonna 2001 osana valtakunnallista
Mukava-hanketta
(muistuttaa kasvatusvastuusta).
Koulupäivän rakenneuudistuksella
pyrittiin luomaan paremmat edellytykset
oppilaiden sosioemotionaalisen kehityksen
tukemiseen, kouluviihtyvyyden lisäämiseen
sekä yhteisöllisyyden vahvistamiseen koulussa.
Sitran rahoittamaa kokeilua on tutkinut
professori Lea Pulkkinen ja hän on kerännyt
tutkimustulokset yhteen kirjassaan
”Eheytetty koulupäivä”. Kokeilukouluja
oli seitsemän, neljä vuosiluokkien 1-6
sekä kolme vuosiluokkien 7-9 koulua.
Tarkoituksena oli siis ulottaa
kokonaiskoulupäiväidea koko perusopetukseen.
Toiminta oli tarkoitettu kuitenkin
vapaaehtoiseksi.

Kokeilua.....

Kokeilussa ja tutkimuksessa keskityttiin
oppituntien ulkopuoliseen toimintaan
koulun kasvatusympäristössä, siten että
se käsitti ajanjakson klo 7-17 välillä.
Oppituntien ulkopuolinen toiminta
jakautui vapaa-ajan toimintaan sekä
harrastustoimintaan. Toiminnan ohjaus
oli kunnissa hallinnollisesti opetus-
tai sivistystoimen alaista ja koulujen
organisoimaa ja se tapahtui rehtorin
valvonnassa. Projektissa kehiteltiin
mallia, jossa jokaiselle oppilaalle l
aadittiin vapaa-ajan suunnitelma (VAPSU),
joka on kirjallinen dokumentti
oppituntien ulkopuolisesta toiminnasta.
Suunnitelman laatimiseen osallistui
oppilaan lisäksi hänen vanhempansa
sekä kouluohjaaja. Suunnitelmaa
päivitettiin vuosittain.

Tutkimuksen sekä viime aikoina esiin
nousseen kokonaiskoulupäiväidean
arkipäiväisiä tavoitteita oli ja olisi
oppilaiden harrastustoiminnan
siirtäminen ilta-ajasta osaksi
normaalia koulupäivää. Koulupäivä
rakentuisi aamutoiminnasta,
”huokoistetusta” koulupäivästä
sekä iltapäivätoiminnasta.
Tavoitteena olisi, että oppilaiden
vapaa-ajan toimintaa ja kerhoja
ohjaisivat oman koulun opettajien
lisäksi uusi ammattiryhmä
kouluohjaajat (amk-tutkinto),
koulunkäyntiavustajat,
urheiluseurat, seurakunnat,
kuntien vapaa-ajan ja
kulttuuritoimen osaajat
sekä myös oppilaiden vanhemmat.
Tarkoituksena olisi myös,
että toiminta tapahtuisi koulun tiloissa.
Kokeilussa kehiteltiin myös
koulujen kesätoiminnan mallia,
jossa koulun tilat ja välineet
olivat käytössä myös osaksi
kesän aikana.

Koulujen kerhotoiminta....

Lasten hyvinvointi ja kasvatusvastuu
tulee olla yhteiskunnan tulevaisuuden
yksi perushankkeista. Jokainen s
yrjäytynyt koululainen tai nuori on liikaa.
En voi olla ihmettelemättä em.
asiantuntijoiden kadoksissa olevaa
arkirealismia. Koulutuksen ja
sivistyksen sektorilta on 1990-luvun
alusta saakka leikattu jatkuvasti
poistamalla koulujen kerhotunnit lähes
kokonaan, vähentämällä tukiopetusta,
pienentämällä koulujen tuntiresursseja,
säästämällä oppikirjoista sekä
oppimateriaaleista, suurentamalla
luokkakokoja sekä sulkemalla
toimintakykyisiä kouluja. Mm. lukuvuonna
1990-1991 maassamme oli noin 19000
koulujen kerhoa. Kymmenen vuotta myöhemmin
niitä oli vain noin 1000
(Koulun kerhokeskuksen rekisteri).
Nyt suunnitelmissa on miljardiluokan
lisämeno kokonaiskoulupäivän puitteissa.
Sitran rahoitusosuus eheytetyn
koulupäivän tutkimuskokeilussa
seitsemän koulun osalta oli
1 261 800 euroa kolmen vuoden ajalta.
Määräraha käsitti kokeilussa kouluille
aiheutuneet kustannukset, joista suurin
menoerä oli vapaa-ajan toiminnan
ohjaajan palkkiot. Satojen koulujen
viime vuosien lakkauttamisesta
huolimatta maassamme on vielä noin
3500 perusopetusta antavaa koulua.
Opettajankoulutusta on suunnitelmissa
supistaa, mutta uusi ammattiryhmä,
kouluohjaajat, on perusteilla.
Näitä uusia koulutoimijoita tarvitaan
maassamme vähintään 10000. Mitkä ovat
kustannukset heidän koulutuksestaan
ja työstään? Mistä otetaan
lisäleikkauksilla säästöt kaikkeen
edellä mainittuun? Ei keneltäkään
muilta kuin oppilailta. Lisäksi
kokonaiskoulupäivän useat reunaehdot
ovat täysin retuperällä. Koulukuljetukset
lisääntyvät, osa oppilaista on
harrastustoiminnassa aamuisin ja
iltapäivisin, osa ei. Monet harrastusten
vetäjät ovat päivisin töissä.
Vastuukysymykset ovat suunnittelematta.
Iltapäivätoiminta vaatii lisäruokailua
ja siitä koituu kustannuksia.

Palautetaan kouluille resurssit...

Miten suomalainen koulutusjärjestelmä
voisi vaikuttaa lasten ja nuorten
oppituntien ulkopuoliseen aikaan
sekä kouluhyvinvointiin. Professori
Lea Pulkkisen tutkimuksen mukaan
suosituimpia kerhoja olivat omien
tuttujen opettajien pitämät kerhot.
Niissä oli pitkäjänteisyyttä sekä
ammatillisuutta. Palautetaan siis
koulujen kerhoresurssit 1990-luvun
alkuvuosien tasolle. Näin myös
estetään pienten lasten pirstaleinen,
liian monen aikuisen ihmissuhdeviidakko.
Pienennetään luokkien ryhmäkokoja,
jotta oppilaat voivat kokea opettajan
ajan riittävän heille ja siten lisäävän
koulumotivaatiota. Lopetetaan toimivien
koulujen lakkauttamiset. Näin
koulunkäynti tutussa ja turvallisessa
ympäristössä ehkäisee syrjäytymistä.
Nostetaan ihan oikeasti esille ajatus
oppivelvollisuusiän nostamisesta,
jotta peruskoulun jälkeen tapahtuva
”putoaminen” ja syrjäytyminen saadaan hallintaan.
Yhteisellä arkirealismiin liittyvällä
ajatusmallilla maamme päättäjät sekä
koulutuksen asiantuntijat ja
ammattilaiset löytävät varmaan
keinoja suomalaisen koulutusjärjestelmän
kehittämiseen tulevaisuutta ajatellen
niin, että säilymme edelleen maailman
johtavana maana PISA-koulusaavutukset
huomioiden. Ehjää ei kannata ruveta korjaamaan !

Matti Sippola, Seinäjoki
puheenjohtaja
Luokanopettajaliitto