Ajankohtaista koulutuspolitiikasta

Ajankohtaista koulutuspolitiikasta syksyllä 2009 

Perusopetuksen laatukriteerit :

• ovat suosituksia

-         perusopetuksen laatukriteerit luovutettiin opetusministeri Henna Virkkuselle 11.6. 2009

• Virkkunen: ” Esitetyt laatukriteerit eivät anna kovin yksityiskohtaisia mittareita. Itse toivon, että jatkojalostamisessa pohditaan opetuksen ja opetusjärjestelyiden osalta tarkempia ja täsmällisempiä kriteereitä liittyen opetusryhmiin ja opinto-ohjaukseen.”
• myöhemmin syksyn 2009 alussa: hallituksen budjettipäätöksestä löytyy maininta: ” perusopetuksen laatukriteerit jalkautetaan kentälle” -  miten? 

-          laatukriteerit ovat uudentyyppinen informaatio-ohjauksen väline, jonka avulla pyritään ohjaamaan perusopetuksen järjestämistä koskevia päätöksiä, mutta jolla ei ole samaa    asemaa kuin resurssi- ja lainsäädäntöohjauksella

-         lausuntokierros laatukriteereistä: mm. OAJ, Luokanopettajaliitto :

                      >kriteereissä liian vähän konkretiaa, lukuja puuttuu

                      >maksimiryhmäkokoihin selvät rajat näkyviin:

                                            > 1-2 –luokat: 18 oppilasta

                                            > 3-9 –luokat: 20 oppilasta

                                            > ns. vaaralliset aineet: 16 oppilasta

                                            > yhdysluokat: 16 oppilasta

                                            > erityis- ja mamu-oppilaat ”istuvat” kahden paikalla

• kuntien koulutuslautakuntien tulisi vaatia opetustoimen virkamiehiltä vastaukset kaikkiin laatukriteerikorteissa oleviin kysymyksiin ja selvittää näin oman kunnan koulutuksellinen tilanne > Opetusministeriö tai Koulutuksen arviointineuvosto voisi sitten kerätä kunnilta vastaukset ja näin saataisiin kokonaiskuva Suomen koululaitoksen laatutilasta
• Kuntaliitolla Hyvinvointipalveluiden laadunhallintahanke > laatukriteerit saatu sinne mukaan

Perusopetuslain muuttaminen erityisopetuksen osalta:

-         eduskunta sai kesäkuun lopussa 2009 lakiesityksen perusopetuslain muuttamisesta erityisopetuksen osalta

-          OPH on jo keväällä 2009 käynnistänyt tähän liittyvän opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen

• tarkoituksena, että heti lakimuutoksen jälkeen OPH muuttaisi ops:n perusteet vastaamaan uuden lain sisältöä ja ne otettaisiin käyttöön ns. KELPO-hankkeessa mukana olevissa kunnissa

-         laki tulee voimaan elokuun alusta 2010 ?

-         yleinen tuki > tehostettu tuki > erityinen tuki

-         tehostettu tuki tulee kohdistumaan kaikkien opettajien työhön > lisää työmäärää

-         opetuksen järjestäjän tulee aina selvittää, voidaanko erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetus ja tukitoimet järjestää oppilaan lähikoulussa ja luontaisessa opetusryhmässä

-         vain siinä tapauksessa, kun oppilaan etu niin vaatii, opetus voidaan järjestää muualla

-         OPH: uudistuksella ei kustannusvaikutuksia

-         OAJ:n laskelmien mukaan kustannusvaikutukset 267 milj. euroa vuodessa

-         jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma > opetussuunnitelmassa voidaan päättää oppimissuunnitelman laatimisesta

OSAAVA-ohjelma:

-         opetustoimen henkilöstökoulutuksen kehittämisohjelma 2010-2016

-         koulutuksen järjestäjälle velvoite järjestää opetustoimen henkilöstölle säännöllistä täydennyskoulutusta, maininta hallitusohjelmassa

-         kohderyhmät mm. työuran ”murrosvaiheissa” oleville

-         tavoiteraportti valmistunut 16.9. > kuulemistilaisuus 18.9. Opetusministeriössä

-         vuosittain lähes kolmannes opettajista ei saa minkäänlaista täydennyskoulutusta > vähiten tarjolla Pohjois- ja Itä-Suomessa

-         opettaja tarvitsee täydennyskoulutusta uransa kaikissa vaiheissa, esim. kokeneempi opettaja voisi mentoroida vastavalmistunutta

-         täydennyskoulutusta tulee taata kaikkialla maassa etäisyyksistä riippumatta täysin palkkaeduin ja sijaisjärjestelyin työaikana

-         pedagogisten järjestöjen mahdollisuus valtiorahoitteisen täydennyskoulutuksen antamiseen

-         25 % valtion täydennyskoulutuksista jää nykyään käyttämättä osallistujapulan vuoksi, pyrittävä enemmän tilaajapohjaiseen täydennyskoulutukseen, jossa osallistujat ovat motivoituneita siihen

-         opettajille kouluttautumissuunnitelma

• valtio lisärahoittaa hanketta 8 milj. eurolla vuonna 2010, rahoitus ensimmäisinä vuosina valtiopainotteista muuttuen ohjelma loppua kohti enemmän kuntarahoitteiseksi
• summa lähes kaksinkertaistaa opetustoimen täydennyskoulutuksen kokonaisrahoituksen

-         tähän saakka täydennyskoulutuksesta pääosin vastanneet OPH sekä lääninhallitukset, lisäksi mm. Opeko ja muut koulutuksen järjestäjät

• aluehallinto uudistuu vuoden 2010 alusta > lääninhallitukset häviävät > miten uudet aluehallintovirastot hoitavat koulutusta lääninhallitusten jälkeen
• millaisia rajoituksia rahoitukselle asetetaan?
• miten rahoitus suunnataan?

Ryhmäkokojen pienentämiseen kohdistettu määräraha 2009:

-         kun perusopetuksen ryhmäkoot syksyllä 2008 selvitettiin, opetusministeri ilmoitti, että ryhmien kokoa  tullaan seuraamaan jatkuvasti

-         vuodelle 2009 valtio antoi kunnille 16 milj. euroa lisärahoitusta ryhmäkokojen pienentämiseen

-         keskimääräiset ryhmäkoot OPM:n selvityksen mukaan 2008:

-luokilla 1-2:    19 oppilasta

-luokilla 3-6:    22 oppilasta

-luokilla 7-9:    17 oppilasta

-         ennen vuotta 1999 peruskoulun opetusryhmien enimmäiskoosta säädettiin peruskouluasetuksella > nykyään säätely ainoastaan erityisopetuksen osalla

• OPM selvitti keväällä 2009, miten kunnat käyttivät lisävaltionavun: vastaus 374 koulutuksen järjestäjältä (92 %)
• kuntien ilmoituksen mukaan 82 % kunnista käytti rahan siihen, mihin se oli tarkoitettukin
• OAJ:n kysely pääluottamusmiehille: 96 % kunnista ei käyttänyt rahaa, kuten se oli tarkoitettu

-         OPM:n kyselyssä rahaa käytettiin erityisesti jakotunteihin 35,4 % ja ryhmien pienentämiseen 30,2 %

-         lisärahaa käytettiin myös jonkin verran erityisopetukseen, tukiopetukseen, psykologien, kuraattorien ja avustajien palkkaamiseen sekä osa-aikaisten erityisopettajien palkkaukseen

-         17,9 % vastaajista ilmoitti, etteivät käyttäneet rahoitusta lainkaan opetusryhmien pienentämiseen (68 koulutuksen järjestäjää):

-         näistä 46 ilmoitti, että ryhmät ovat jo niin pieniä, että pienentämistä ei tehty tai oppilasmäärät pienenivät oppilasmäärän vähenemisen myötä joka tapauksessa

-         12 koulutuksen järjestäjää (3 %) ilmoitti, etteivät saaneet valtionavustusta lainkaan käyttöönsä > kaikki kunnat ovat kuitenkin saaneet rahoitusosuutensa oppilasmäärien suhteessa

• vuodelle 2010 tulossa 30 milj. euroa ryhmäkokojen pienentämiseen

-         tulee hankerahaksi, eli kunnat joutuvat hakemaan sitä

Perusopetuksen tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden uusiminen:

-         ops:n uudistaminen lähtenyt liikkeelle erityisopetuksen ops:n uudistamisesta ja lainsäädännön uudistamisesta

-          perusopetuksen tuntijakotyöryhmä on aloittanut työskentelynsä keväällä 2009: puheenjohtajana OPH:n pääjohtaja Timo Lankinen

• työryhmän työn tulee olla valmiina toukokuun 2010 alkuun mennessä
• tehtävänä on tehdä esitys perusopetuksen yleisistä tavoitteista ja tuntijaosta
• työryhmän työn päätyttyä valtioneuvosto antaa uuden tuntijaon todennäköisesti vuoden 2011 alkupuolella
• tämän jälkeen käynnistyy yleisten ops:n perusteiden uudistaminen Opetushallituksessa > voimaan 2014 ?

-         Koulutuksen arviointineuvoston arviointityöryhmän arviointiraportti nykyisen ops:n ja tuntijaon toimivuudesta tulee vuoden 2010 lopulla ja uusi tuntijako otettaneen käyttöön lukuvuoden alussa 2011

Varhaiskasvatuslainsäädännön kehittäminen:

-         valtioneuvosto asetti 14.2. 2008 varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan, jonka tavoitteena on tukea varhaiskasvatuksen laaja-alaista kehittämistä

-         neuvottelukunnan yhteyteen asetettiin 17.12. 2008 jaosto varhaiskasvatuslainsäädännön kehittämiseksi > jaoston toimikausi päättyi 30.6. 2009

• jaoston tehtävänä oli tehdä esitys varhaiskasvatuslain soveltamisalasta ja muista laissa säädettävistä asioista sekä tehdä esitys päivähoitolainsäädännön kiireelliseksi muutokseksi

-          tällä hetkellä päiväkodeissa ei ole määritelty ryhmäkokoja: käytössä on suhdelukujärjestelmä

-         nykyiset säädökset ovat vuodelta 1973

• OAJ:n/LTOL:n tavoite:

-alle 3 vuotiaat:             9 lasta /ryhmä

-3-6 –vuotiaat:               18 lasta / ryhmä

- integroitu erityisrymä:  enintään 12 lasta, joista enintään 5 erityistuen tarpeessa

- erityisryhmä:               8 lasta

          -henkilöstörakenteen tavoite: kaksi kolmesta hoito- ja kasvatustehtä-

           vissä toimivasta on lastentarhanopettajia > jokaisessa ryhmässä vä-

           hintään yksi lastentarhanopettaja

Muuta ajankohtaista:

-       valtionosuusuudistus vuoden 2010 alusta: kaikki kuntien saama rahoitus samaan ”säkkiin”, hankerahoituksia lukuun ottamatta > kuka paimentaa, että opetustoimi saa oman osuutensa ?

-         budjetissa tulossa lisää rahaa ammatilliseen peruskoulutukseen ja aikuiskoulutukseen > lisäpaikkoja 1400 ammatilliseen perusopetukseen

-         ns. norminpurkutalkoot eivät kohdistu koulutussektorille

-         opettajien lomautukset: n. 20 kuntaa lomauttaa vuonna 2009

-         sijaiskiellot kunnissa täysin vastaavia lomautusten kanssa

-         puolet Suomen kunnista siirtänyt varhaiskasvatuksen opetustoimen hallinnonalan piiriin: tammikuussa 2010 tulee selvitysmies Simo Pokin selvitys asiasta

-         ammatillisessa koulutuksessa osakeyhtiömallit ovat selvästi lisääntymässä

-         lukiokoulutus siirtymässä kuntayhtymien alle: Jyväskylä 1.8. 2010 alkaen

-         koulujen ja oppilaitosten työ- ja loma-aikoja koskevat kokeilut: eräät kunnat Tampereen ympäristössä ovat nostaneet esiin koulun työ- ja loma-aikojen muuttamisen tarpeen esim. kolmen lukukauden malliksi

-         neuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ohjaava asetus tullut voimaan 1.7. 2009: kuntien tulee järjestää määräaikaiset terveystarkastukset asetuksen mukaisiksi 1.1. 2011 mennessä